Kazakstanista

Kazakstanin tasavalta on presidenttivaltainen keskitetysti hallittu valtio. Perustuslain mukaan Kazakstan on demokraattinen sekulaarinen oikeus- ja hyvinvointivaltio, jonka korkeimpia arvoja ovat ihminen, ihmiselämä, -oikeudet ja ihmisen vapaudet.

Kazakstan itsenäistyi 16. joulukuuta 1991. Maan pääkaupunki on Astana. Valtiokieli on kazakki. Venäjän kielellä on asema kanssakäymisen välineenä. Rahayksikkö on tenge.
Kazakstanin tasavallan presidentti on valtionpäämies, sen korkein viranhaltija, joka määrää valtion sisä- ja ulkopolitiikan pääsuunnan ja edustaa Kazakstania sisä- ja ulkopoliittisissa suhteissa.

Presidentti on kansan yhtenäisyyden ja valtiovallan sekä perustuslain loukkaamattomuuden ja ihmis- ja kansalaisoikeuksien ja vapauksien symboli ja tae.
Hallitus käyttää toimeenpanovaltaa Kazakstanin tasavallassa, johtaa toimeenpanevien elinten järjestelmää ja ohjaa niiden toimintaa.

Lainsäädäntötehtäviä hoitaa Kazakstanin tasavallan parlamentti, jonka muodostavat kaksi pysyvää kamaria – ylähuone, senaatti, ja alahuone mažilis.

Senaattoreiksi valitaan perustuslain säätämässä järjestyksessä kaksi henkilöä kultakin alueelta, kaupungeista, joilla on alueen status, ja Kazakstanin pääkaupungista. Presidentti nimittää senaattiin viisitoista jäsentä kansalliset ja kulttuuriset arvot sekä muut tärkeät yhteiskunnalliset intressit huomioiden. Alahuone mažilis koostuu seitsemästä edustajasta, jotka valitaan perustuslain säätämässä järjestyksessä. Yhdeksän mažilisin jäsentä valitsee Kazakstanin kansan yleiskokous. Senaatin jäsenten toimikausi on kuusi vuotta ja mažilisin jäsenten toimikausi viisi vuotta. Tällä hetkellä mažilisissa on edustettuna kolme puoluetta: Kansandemokraattinen puolue Nur Otan, Kazakstanin demokraattinen puolue Ak žol ja Kazakstanin kommunistinen kansanpuolue.

Aluehallinnollisesti maa jakautuu 14 alueeseen ja kahteen kaupunkiin, joilla on alueen status:
• Astana, kaupunkialue, Kazakstanin pääkaupunki
• Almaty, kaupunkialue
• Aqmolan alue
• Aqtöben alue
• Almatyn alue
• Atırawin alue
• Itä-Kazakstanin alue
• Jambılin alue
• Länsi-Kazakstanin alue
• Karagandan alue
• Qostanayn alue
• Qızılordan alue

• Mangistaun alue
• Pavlodarin alue
• Pohjois-Kazakstanin alue
• Etelä-Kazakstanin alue

1. kesäkuuta 2012 Kazakstanin väkiluku oli 16 760 000 henkeä. Vuoden 2009 väestölaskennassa Kazakstanin yhteiskunnan etninen rakenne oli seuraavanlainen:

kazakkeja oli 63,07 %, venäläisiä 23,70 %, uzbekkeja 2,85 %, ukrainalaisia 2,08 %, uiguureja 1,40 %, tataareja 1,28 %, saksalaisia 1,11 %, muita 4,51 %.

Kazakstan sijaitsee Euraasian mantereen keskiosassa. 2 724 900 neliökilometrin pinta-alallaan se sijoittuu yhdeksänneksi maailman suurimmista valtioista. Pohjoisessa ja lännessä Kazakstanilla on Venäjän kanssa yhteinen 7 591 kilometrin raja (maailman pisin katkeamaton valtakunnan maaraja), idässä Kiinan kanssa 1 783 kilometrin raja, etelässä Kirgistanin kanssa 1 242 kilometrin raja, Uzbekistanin kanssa 2 351:n ja Turkmenistanin kanssa 426 kilometrin raja. Maarajojen yhteispituus on 13 200 kilometriä. Lisäksi tasavaltaa huuhtovat sisämeret – Kaspian meri ja Aral. Kazakstan on maailman suurin maa, jolla ei ole suoraa yhteyttä valtamereen.

Suurin osa maan pinta-alasta, 44 %, on aavikkoa ja 14 % puoliaavikkoa. 26 prosenttia Kazakstanin alueesta on aromaata, metsien osuus on 5,5 prosenttia. Kazakstanissa virtaa 8 500 jokea. Kaspian meren vesialueen koillisosa sijaitsee Kazakstanin puolella. Aral on jakautunut Kazakstanin ja Uzbekistanin alueille. Kazakstanissa on 48 000 suurta ja pientä järveä. Niistä suurimmat ovat Balhash, Zaisan ja Alakol. Etäisyys valtameristä aiheuttaa sen, että maassa on tyypillinen mannerilmasto. Tammikuun keskilämpötila on -19 °C pohjoisessa ja -2 °C etelässä. Heinäkuun lämpötila vaihtele +19 °C:sta pohjoisessa +28 °C:seen etelässä. Kesä on kuuma ja kuiva, talvi kylmä ja luminen.

Kazakstan on teollisuusmaa, jonka talouskasvun päälähteistä yksi on kaivannaisteollisuus. Maan mineraalivarat muodostavat yli 5 000 esiintymää, joiden laskennallinen arvo on Yhdysvaltain dollareissa kymmeniä triljoonia. Kazakstanissa ovat maailman suurimmat löydetyt sinkki-, volframi- ja bariittivarat, toiseksi suurimmat hopea-, lyijy- ja kromiittivarat, kolmanneksi suurimmat kupari- ja fluoriittivarat, neljänneksi suurimmat molybdeenivarat ja kuudenneksi suurimmat kultavarat.

Kazakstanissa on myös huomattavat öljy- ja kaasuvarat, jotka ovat keskittyneet läntisille alueille. Nykyisin maa kuuluu johtavien öljymaiden joukkoon: sen vuosituotanto on yli 80 miljoonaa tonnia öljyä ja kaasukondensaattia. Suunnitteilla on vuosituotannon nostaminen 120 miljoonaan tonniin vuoteen 2020 mennessä. Nyt Kazakstan on 9. sijalla todennetuilla öljyvaroilla mitattuna. Lisäksi sen sijoitus kansainvälisellä rankinglistalla on 8. sija mitattuna hiilivaroilla ja 2. sija mitattuna uraanivaroilla.

Maatalouden kehitys on ollut Kazakstanissa perinteisesti suuren huomion kohteena. Kazakstan sijoittuu kymmenen johtavan viljan vientimaan joukkoon ja se on yksi suurimmista jauhon viejistä. 70 prosentilla pohjoisen viljelymaista kasvatetaan viljaa ja teollisuuskasveja: vehnää, ohraa ja hirssiä. Maan eteläosissa kasvatetaan riisiä, puuvillaa ja tupakkaa. Kazakstan on tunnettu myös puutarhoistaan, viinitarhoistaan ja meloniviljelmistään. Maatalouden suurin tuotantosuunta on edelleen karjankasvatus, joka on keskittynyt nautakarjan, hevosten, kamelien ja sikojen kasvatukseen. Kehittyneitä maatalouden tuotantosuuntia ovat lisäksi siipikarjan kasvatus ja kalastus.

BKT maan asukasta kohti on kasvanut lyhyessä ajassa vuoden 1991 itsenäistymisen jälkeen 16‑kertaiseksi 700:sta 12 000:een Yhdysvaltain dollariin, mikä on ilmiömäinen saavutus jopa verrattuna rivakasti kehittyviin Kaakkois-Aasian taloustiikereihin. Brittiläisten asiantuntijoiden arvion mukaan Kazakstan sijoittuu kolmanneksi 25 dynaamisimman talouden joukossa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, sen edelle menevät vain Kiina ja Qatar. Maailmanpankin luokituksessa Kazakstan sijoittui niiden maiden joukkoon, joissa tulotaso on keskimääräistä korkeampi.

Itsenäisyyden vuosina Kazakstaniin on tullut 150 miljardia dollaria ulkomaisia investointeja, mikä on noin 70 % kaikista Keski-Aasiaan keskittyneistä investoinneista. Maan kultavarannot olivat 1.6.2012 noin 85 miljardia Yhdysvaltain dollaria, joista yli 50 miljardia dollaria on Kansallisrahastossa. Maailmanpankin liiketoimintaympäristöjen arvioinnissa Kazakstan asettui 47 sijalle vuonna 2011 ohittaen kaikki IVY-maat. Kansainvälisen Institute for Management Developmentin globaalin kilpailukyvyn arvioinnissa vuodelta 2011 Kazakstan sijoittui 36:ksi ohittaen Indonesian, Turkin, Italian ja monet muut maat.

Kazakstanin kauppatase oli vuonna 2011 yli 125 miljardia dollaria. Tärkeimpiä vientituotteita ovat kaivannaiset, energia, metalli- ja kemianteollisuuden tuotteet sekä viljateollisuuden tuotteet. Kazakstanin tärkeimpiä kauppakumppaneita ovat Venäjä, Kiina, Euroopan valtiot ja IVY-maat.

Talouden monimuotoisuuden lisäämiseksi maassa toteutetaan menestyksekkäästi teollisuuden innovaatioiden nopeutetun kehityksen valtionohjelmaa, jonka puitteissa koko maan alueella on ryhdytty modernisoimaan vanhoja ja avaamaan uusia tuotantolaitoksia ja tuotantokohteita.

Kazakstanissa toteutetaan mittavaa Uusi silkkitie ‑hanketta, jonka tavoitteena on palauttaa maalle sen historiallinen rooli keskeisenä yhdyslenkkinä ja tehdä siitä alueen suurin liikepaikka ja läpikulkukohta – eräänlainen silta Euroopan ja Aasian välillä. Kun tämä megaprojekti on saatu päätökseen vuoteen 2020 mennessä, maan kautta kulkevien kuljetusten volyymin lasketaan kaksinkertaistuvan ja kasvavan vähintään 50 miljoonaan tonniin vuodessa.

Kazakstanin matkailuklusterilla puolestaan on potentiaalia muuntaa suunnaton maisemallinen rikkaus ja maan ainutlaatuinen kulttuurihistoriallinen perintö uusiksi kehitysmahdollisuuksiksi. Maassa on tekeillä mittavia sosiaaliuudistuksia, joiden puitteissa rakennetaan uusia kouluja, ammattioppilaitoksia ja yliopistoja, avataan huippumoderneja lääketieteellisiä klinikoita ja sairaaloita sekä kehitetään väestön sosiaalitukijärjestelmää.

Tällä hetkellä Kazakstanin väestö jakautuu 130 etniseen ryhmään. Etnisiä keskinäissuhteita ohjaava neuvotteluelin, Kazakstanin kansan yleiskokous, toimii menestyksekkäästi. Vuonna 2012 Astanassa järjestettiin IV maailman- ja perinteisten uskontojen johtajien kokous, johon osallistui noin 85 delegaatiota 40 maasta. Vuodesta 2008 alkaen johtavat taloustieteilijät, analyytikot ja asiantuntijat kaikkialta maailmasta ovat kokoontuneet vuosittain Astanan talousfoorumiin. Vuoden 2011 alussa Astanassa ja Almatyssa järjestettiin seitsemännet onnistuneet Aasian maiden talvikisat, joissa Kazakstanin maajoukkue oli paras mitalipisteillä mitattuna.

Keski-Aasian johtavan maan, Kazakstanin, panos alueen vakauden lujittamiseen on huomattava. Se on menestynyt hienosti myös kansainvälisillä areenoilla. Tästä on osoituksena Kazakstanin puheenjohtajuus Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä sekä tämän arvovaltaisen kansainvälisen järjestön huippukokouksen pitäminen Astanassa vuoden 2010 joulukuussa.

Kazakstanin aloitteesta toteutettiin merkittävä hanke: The Conference on Interaction and Confidence-Building Measures in Asia (CICA) – aasialainen ETYJ:n vastine. Kazakstanin rakentava toiminta islamilaisen maailman johtavan organisaation, islamilaisen yhteistyöjärjestön Organization of Islamic Cooperation (OIC) puheenjohtajana on saanut myönteistä palautetta. Kazakstan on myös tunnustettu johtaja ydinaseetonta maailmaa tavoittelevassa liikkeessä. Kaiken kaikkiaan Kazakstan tekee tänä päivänä aktiivista yhteistyötä erilaisten kumppanimaiden kanssa useissa kansainvälisissä järjestöissä, kuten IVY:ssä, Shanghain yhteistyöjärjestössä (SCO), Euraasian talousliitossa yms.

Vuoden 2010 heinäkuussa aloitti toimintansa Valko-Venäjän, Kazakstanin ja Venäjän tulliliitto, ja 1. tammikuuta 2012 toteutui Yhtenäinen talousalue. Näiden yhteisöjen tavoitteena on kehittää jäsenvaltioiden talouksia ja nostaa kansan elintasoa sallimalla tavaroiden, palvelujen sekä finanssi- ja henkilöpääoman vapaa liikkuminen kolmen maan rajojen yli.
Kazakstanin yhteiskunnan menestys perustuu tänä päivänä kaikkien talousalojen vakaaseen kasvuun, kansainväliseen tunnustukseen ja poliittiseen vakauteen. Kazakstan on maa, joka kurkottaa tulevaisuuteen, kunnioittaa kulttuuriperinteitään ja hyödyntää menestyksekkäästi valtavaa luovaa potentiaaliaan nykyisessä tiukasti kilpaillussa maailmassa.

Created at : 5.07.2017, 13:25, Updated at : 25.03.2019, 12:30